Torstai 30.9.

Töitä ja kermakakkua, kun työtoveri täytti pyöreitä. Oli virkistävän hyvää kakkua, kun siinä oli kerman alle piilotettuna viinirypäleitä ja jotain muitakin hedelmän palasia.

Tiistai 28.9.

Kun kerran halvalla sai.

Tein kerran Facebookissa testin, että minkä Johnny Deppin roolihahmon kanssa minun pitäisi mennä naimisiin. Sain tulokseksi Raphaelin elokuvasta The Brave (onneksi ei sentään Raoul Duke leffasta Pelkoa ja inhoa Las Vegasissa). Katselin The Braven pätkissä YouTubesta (siitä tosin puuttui yksi pätkä keskeltä) ja olin testituloksen kanssa samaa mieltä. Erikoinen elokuva. Suosittelen katsomaan.

Sunnuntai 26.9.

Joku oli taas halunnut koristella kaupunkia lenkkareillaan.

Lauantai 25.9.

Naan-leipää, banaanilassia ja muuta intialaista mättöä.

Jälkkäri pälkkäri.

Torstai 23.9.

Meikä ostin paidan cdon.comin alennusmyynnistä. Nyt voin sitten leikkiä, että olisin käynyt tuolla silleen niin kuin oikeasti.

Keskiviikko 22.9.

Yllätyin siitä, miten Hämeenpuistossa ei ollut vielä oikeastaan ollenkaan syksyisen näköistä.

Ah, Rillinki. Tuo Hämeenpuiston kauneuspilkku ja tamperelaisten ylpeyden kohde...

Tiistai 21.9.

Sain lahjan. Valitsin kirjasta tuollaisen aika kesyn ja lievästi huvittavan aukeaman, ettei päivän kuva olisi liian K-18. Siinäpä miehille vinkkejä.

Maanantai 20.9.

Tarinahan alkoi siitä, että päätin ottaa selvää, miksi Marianne-karkkipusseissa lukee nykyisin Sanna Annukka ♥ Marianne. No Sanna Annukka on tuon uuden Marianne-karkkipussin suunnittelija. Samalla huomasin, että sivuilta voi ladata tietokoneelleen oman Mariannen tallustelemaan työpöydälleen. Pakkohan sitä oli kokeilla. Siinä se sitten kurkisteli milloin mistäkin ja välillä veti catwalkit näytön ala- tai yläreunaa pitkin. Voit ladata oman Mariannesi täältä.

Sunnuntai 19.9.

Sarjassamme juomatölkkejä ja muuta sälää, osa 3.

Onnistuin tänään melkein käymään kaupassa ostamatta mitään muuta kuin talouspaperia (jota ilman en pysty elämään). Olin jo kassajonossa kun näin, että jollain oli hihnalla minua ennen Toblerone. En mitenkään pystynyt sitten poistumaan kaupasta ilman Tobleronea, joten liukenin kassajonosta. Samalla reissulla huomasin, että myös noita Mansikka-Margarita Drinkeroita oli ilmestynyt sinne hyllyyn. Eli se eilinen hyllyn tyhjyys olikin vain huijausta! Ei kai ne niitä sunnuntaina ole voinut haalia mistään muualta kuin varastosta.

Ps. Valkovenäläisestä en tykännyt, toivottavasti Mansikka-Margarita on parempi. Korkkaan oitis. Tsuh.

Lauantai 18.9.

Lisää juomia... Kävin hakemassa lähikaupasta Elegian innoittamana Åttå Drinkeroita. Paitsi että mansikka-margaritaa ei enää ollut hyllyssä yhtään ja valkovenäläisiäkin vain kolme. Otin yhden jälkimmäistä ja lohdutukseksi Teerenpelin mustikkasiiderin.

Blogger tökkii (ainakin minulla) nykyään ihan hirveästi. Tekee hankalaksi sekä kommentoinnin että kuvien lisäämisen, ja elämän ylipäänsä.

Perjantai 17.9.

Ostin Stockmannilta jotain tällaista vaniljaskeidaa. Ensivaikutelma oli hiilihappoinen sima, joka maistuu vaniljalta. No ei se pahaa ole, mutta maistuu siis vaniljalta ja on melko makeata. Ei sitä yhtä lasillista enempää ehkä joisi kuitenkaan kerralla. Itse nautin tuota tölkkiä kaksi päivää (avasin eilen).

Torstai 16.9.

Tähän kuvaan ei ole mitään erityistä syytä. Kynttilä vain paloi tuossa matkani varrella ja räpsäisin siitä kuvan.

Tiistai 14.9.

Uusi laukku tarttui mukaan Helsingistä. Laukku on ihan oikea armeijan kaasunaamarilaukku jostain 50-70-luvulta, värjätty vain mustaksi ja lisätty logo. Tykkäsin tuosta mustasta enemmän kuin niistä perusvihreistä armeijan laukuista.

Globe Hopeen jäi vielä toinen laukku, josta haaveilen, mutta jota en vielä raaskinut ostaa. Ehkä ensi kerralla...

Maanantai 13.9.

En tiedä toimiiko tämä pamfletti ihan toivotulla tavalla. Minua ainakin hihitytti vähän, kun huomasin sen yliopiston vessan seinässä.

Sunnuntai 12.9.

Tässä oli pieni tauko tämän blogin suhteen, kun ostin uuden läppärin enkä muka jaksanut sovitella tuota kännyä tähän uuteen vekottimeen. Vaikka eipä se sen kummempi homma ollut kuin johto kiinni vain ja menoksi. Yritän ryhdistäytyä taasen.

Tiistai 7.9.

Tampereella on nykyisin joku typerä ilmoitusten liimailukielto keskustassa. Ilmoituksia saa laittaa vain johonkin satunnaisiin paikkoihin sijoitettuihin tauluihin tjsp. Mistä sitä muualta sitä saa tietoa tärkeistä tapahtumista kuin tällaisilta seiniltä? Eikös flyerit vähän niin kuin kuulu kaupunkimaisemaan?

Maanantai 6.9.

Tuolta (takaa) mä tulin ja tuonne (eteenpäin) mä olisin ollut menossa, mutta tie näyttikin olevan poikki. (No pääsi tuon aidan sitten kuitenkin kiertämään onneksi).

Lauantai 4.9.

Keskustorilla oli melko spontaanin oloinen capoeira-esitys. Nuo, tai ainakin osa porukasta, oli ilmeisesti jotain brasilialaisia.

Perjantai 3.9.

Kolmen suklaan jäätelöä vauvalautaseltani. Kun reippaasti söin koko annoksen, niin pohjasta alkoi pilkottaa joku ankka tai mikä hanhiemo se onkaan.

Torstai 2.9.

Ostin kameralle lonkerojalustan. Kamerani on ehkä himpsasen liian painava tuolle, mutta kyyyyllä se toimii. Kuvan Bärtil ei liity tapahtumiin.

Keskiviikko 1.9.

Jonkun skalppi oli jäänyt matkan varrelle.